Mitä suola on?
Suolaa pidetään niin arkisena ja tavallisena asiana, että sen
merkitys on päässyt useimmilta unohtumaan. Suolan ja ruuan korvaamatonta
liittoa harva kyseenalaistaa, mutta suola on kuitenkin paljon enemmän
kuin pelkkä mauste. Emme itse asiassa voisi elää ilman suolaa. Suola
virtaa läpi suoniemme, läpi historiamme, kulttuurimme ja uskojemme. Se
mahdollistaa kaiken elollisen olemassaolon, sillä elämä sai alkunsa
planeettamme suolaisesta alkumerestä.
Suola ei ole
pelkästään elämän ylläpitäjä, vaan myös hyvän terveyden lähde. Meidän on
saatava jokapäiväinen suola-annoksemme, sillä suolalla on useita
elintärkeitä tehtäviä elimistössämme. Natriumia tarvitaan elimistössä
hermoimpulssien kuljetukseen, lihasten toimintaan sekä kehon
nestetasapainon ja osmoottisen paineen säätelyyn. Kloridia tarvitaan
ruoansulatukseen ja hengitykseen. Suolan sähkönjohtokyvyn ansiosta
pystymme ajattelemaan ja toimimaan. Suolaa on solunesteessä ja
luissamme. Veremme on meriveden kaltainen sähköinen suolaliuos, ja
onnettomuustapauksissakin potilaalle annetaan ensimmäiseksi suolaliuos
suoneen sähkövirran ylläpitämiseksi.
Kovassa fyysisessä ponnistelussa tai suolattomassa ruokavaliossa elimistö menettää suolaa ja vettä. Suolanpuute voi johtaa solujen toiminnan häiriintymiseen ja rappioitumiseen sekä elimistön kuivumiseen ja hapettumiseen. Suolatasapaino on edellytyksenä terveelle aineenvaihdunnalle, ruoansulatukselle, entsyymitoiminnoille ja yleiselle hyvinvoinnille.
Suurimman osan suolasta saamme ravinnostamme. Kala, muna, pähkinät, ravut ja äyriäiset sisältävät luonnostaan suolaa (ja jodia). Myös sellerissä, kukkakaalissa, ananaksessa ja tuoreessa lehmänmaidossa on hiukan suolaa. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, millaista suolaa ruokaasi lisäät: keinotekoista jalostettua suolaa vai luonnonsuolaa.
Keinotekoisesti jalostetulla suolalla ei ole mitään tekemistä luonnonsuolan kanssa. Luonnonsuola on peräisin joko kuivattuna merestä tai louhittuna muinaisista sisämaan merenpohjista, kuten Himalajan suola. Molemmissa tapauksissa suola on luonnollinen yhdistelmä natriumkloridia, arvokkaita mineraaleja kuten kalsium ja magnesium sekä elintärkeitä hivenaineita. Tässä muodossa elimistö on suunniteltu suolaa käyttämään: luonnonsuolaa imeytyy kehoon vai tarvittava määrä, kun taas teollista ruokasuolaa poistaakseen keho joutuu toisinaan käyttämään jopa tärkeää solunestettä. Lisäksi luonnonsuolan mineraalit ovat täydellisesti elimistömme tarpeita vastaavassa koostumuksessa, joten elimistömme pystyy ne hyödyntämään.
Teollinen suola valmistetaan mekaanisesti vakuumimenetelmällä. Suolassa luonnostaan esiintyvät mineraalit haittaavat suolan mekaanista prosessointia joten ne poistetaan ja myydään lääketeollisuudelle ravintolisien raaka-aineiksi. Suolalla on nykyään lähes 14 000 eri käyttötarkoitusta, joista 93% kuluu teollisuuden käyttöön. Esimerkiksi muovi- ja kemianteollisuus käyttävät valtavia määriä teollisuussuolaa. Osa suolasta käytetään elintarvikkeiden säilytysaineena ja loput, 0,3 % ajautuu puhdistettuna natrium-kloridina keittiöihimme. Yleisesti tunnettu pöytä-eli ruokasuola on näin ollen teollisuuden sivutuote, 99,9 %:sta natriumkloridia, johon esteettisistä ja kaupallisista syistä lisätään nykyään muun muuassa paakkuuntumisenestoainetta ja muita kemikaaleja. Jodia suolaan alettiin lisätä viime vuosisadan puolivälissä, koska erityisesti sisämaiden asukkaiden huomattiin saavan liian vähän jodia ravinnostaan.
Raffinoinnin eli jalostusprosessin aikana suola kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin myös suolan ainutlaatuinen, sähkönjohtokykyyn liittyvä molekyläärinen rakenne muuttuu. Puhdas natriumkloridi lisäaineineen on kehollemme myrkkyä, jota elimistömme ei tunnista, vaan pyrkii siitä nopeasti eroon.Voidaankin sanoa, että suolaa on kahta tyyppiä: toinen uhkaa terveyttäsi, toinen luo ja ylläpitää sitä.
Saman tempun elintarviketeollisuus tekee tosin myös vehnäjauhoille: jalostuksen aikana terveelliset kuidut ja öljyt poistetaan, koska ne tekevät jauhoista ruskehtavaa ja helpommin pilaantuvaa. On helppo ymmärtää, että mikä tahansa ravintoaine on elimistöllemme vierasta puhdistuksen, valkaisun, kuumennuksen ja muun käsittelyn jälkeen, lisäaineilla höystettynä..
Vielä 100 vuotta sitten suolaa käytettiin yleislääkkeenä lähes vaivaan kuin vaivaan. Nykypäivän kuluttaja on hämillään suolan ympärillä käytävästä keskustelusta. Toiset pelottelevat, toiset suosittelevat. Suolan käytölle on annettu enimmäissuosituksia. Yksilöllinen suolantarve kuitenkin vaihtelee valtavasti, ihmisen genetiikasta ja elintavoista riippuen. Monet ihmiset käyttävät suolaa jopa yli suositusten, mutta terveen ihmisen munuaiset pystyvät tehokkaasti suodattamaan ylimääräisen natriumin pois. Tulee kuitenkin muistaa kohtuus kaikessa: suola, kuten vesi tai happikin on keholle myrkkyä liian suurina annoksina. Kiinnitä ennenkaikkea huomiota suolan laatuun ja alkuperään.
NYT MINULLA MYYNNISSÄ https://www.saltlife.fi/ LAADUKKAAT PUHDISTAMATTOMAT SUOLAT
Suolaa suolaa
Merisuola
Merisuola on yleisnimitys suolalle, joka on peräisin merivedestä. Merivesi sisältää runsaasti mineraaleja, kuten rautaa, magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, mangaania, sinkkiä, booria, kromia, seleeniä ja jodia. Mineraalikoostumus vaihtelee sen mukaan, mistä päin maailmaa sen on peräisin. Yleisimmin käytetyt merisuolat ovat peräisin Välimereltä, Atlantilta ja Pohjanmereltä. Eri alueilta peräisin olevan suolan väri ja aromaattinen maku vaihtelee, ja trendikkäimmät kokit kotona ja ravintoloissa luokittelevat ja käyttävät suolaa kulloinkin tarjottavan aterian mukaan- aivan kuten viinejäkin.
Sormisuola&Suolankukka
Kaikkein hienointa suolaa kutsutaan sormisuolaksi tai suolankukaksi (flower of salt, fleur de sel, flor de sel, flos salis). Se on merisuolojen puhtain ja kallisarvoisin muoto, joka syntyy ainutlaatuisen luonnonilmiön lopputuloksena: meren, auringon ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Suolankukat kristallisoituvat meren pinnalle vain erityisissä sääolosuhteissa: tarvitaan paljon auringonpaistetta, hento tuulenvire ja matala ilmankosteus. Loppukesällä, kun vedenpintaan on muodostunut ohut kerros kukan muotoisia kristalleja, ne kerätään varovasti käsin ja jätetään aurinkoon kuivumaan. Kaikkein hienoimpia suoloja suositellaan käytettäväksi valmiiden ruokien maustamiseen, sillä niiden kallisarvoiset aromit eivät kestä kuumennusta. Eli lisätään aina valmiiseen ruokaan.
Vuorisuola
Vuorisuolaa saadaan louhittuna muinaisista sisämaan merenpohjista, kuten Himalajan suola. Himalajan kristallisuola on syntynyt Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmäysten seurauksina miljoonien vuosia sitten. Laattojen väliin jäänyt saasteetoon alkumeri haihtui auringon vaikutuksesta vähitellen, ja jäljelle jäänyt suola jäi puristuksiin Himalajan vuoriston alaosiin. Paineen ja puristuksen seurauksena luonnonsuola kristallisoitui ja saavutti lopulta hienon, lumihiutaletta muistuttavan kiteisen rakenteen.
LÄHDE https://www.saltlife.fi/