Ilman oikeaa nesteytystä meidän solumme eivät voi voida hyvin.
Jos siis kärsit väsymyksestä, turvotuksista,nuupahtaneesta ja kuivasta ihosta tai keskittymisongelmista, ensimmäisen askeleen tulisi olla 2-3litraa vettä päivittäin, niin että huolehdit riittävästä elektrolyyttien saannista.
Elimistö ehkäisee nestevajetta ensisijaisesti väkevöittämällä virtsaa ja toissijaisena suojamekanismina on janontunteen herääminen. Siksi voidaankin sanoa, että kun janon tunne yllättää, elimistö on jo selkeässä nestevajeessa.
Ihminen koostuu noin 70% vedestä, joka jakautuu eri kudosten kesken. Iho, lihakset, veriplasma ja aivot sisältävät paljon vettä sekä toimivat elimistön vesivarastoina, kun taas rasvakudos sisältää vain vähän nestettä. Veden määrä ihmiskehossa vähenee iän myötä.
Riittävä vedenjuonti edistää terveyttä monin tavoin pitämällä elimistön perustoiminnot, aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen kunnossa,ihon kimmoisana ja mielen kirkkaana.
Ihmisen kehossa vesi jakaantuu kahteen nestetilaan, solun sisäiseen ja solun ulkoiseen nestetilaan. Kaksi kolmasosaa elimistön vedestä sijaitsee solujen sisällä. Solun sisäinen neste on solukalvon sisällä olevaa nestettä, jossa tapahtuu kaikki solun sisäinen toiminta, kuten energiantuotto. Yksi kolmasosaa on ulkopuolella soluvälinesteessä ja veriplasmana. Soluvälittäjänesteessä tapahtuu solujen aineenvaihduntaa eli solut saavat ravintoa ja poistavat sen kautta kuona-aineita. Se miten hyvin soluaineenvaihdunta toimii määrittelee siis ”vain kaiken”.
Elektrolyytit ovat mineraaleja, joita keho tarvitsee sekä solun ulkoiseen (natrium) että solun sisäiseen (kalium) nestetasapainon säilyttämiseen. Elimistön tärkeimmät elektrolyytit ovat natrium, kalium ja magnesium.
Nesteenvaihto solun ja solun ulkoisen tilan välillä perustuu niiden välisen väkevyyseron tasoittamiseen eli osmoosiin, jota aiheuttaa elektrolyyttisuolojen eri määrä eripuolella solukalvoa.
Kalium mahdollistaa ravintoaineiden liikkumisen soluissa ja samalla jätteiden poistamisesta. Kaliumilla on myös avainasema tietyissä aineenvaihdunnallisissa tapahtumissa. Se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta ja yhdessä nartiumin kanssa hallitsee kehon neste-ja elektrolyyttitasapainoa.
Kalium on turvotusten ja kuivan ihon vihollinen numero yksi. Muistakaa, että kaliumin tankkaaminen magnesiumin yhteydessä on todella suotavaa!
Nestetasapainon lisäksi elektrolyytit säätelevät mm. hermoimpulssien välittymistä, lihassupistuksia ja niiden rentoutumista ekä sydänlihaksen toimintaa ja glygogeenin eli solun energiavarastojen muodostumista.
Nesteen menetys
Vähentynyt kehon nestemäärä johtaa pienempään verplasman määrään. Seurauksena on sydämen pumppaustehon pieneneminen ja sykkeen nousu, lopulta verenpaineen lasku ja siitä johtuvat komplikaatiot.
Ihminen sietää huonosti nestevajetta. Jos vesivaje ylittää 5-7% painosta, fyysinen suorituskyky ja kongitiiviset toiminnot heikkenevät. Vaikka ihminen ei nauttisi ollenkaan nesteitä päivän aikana, munuaiset erittävät vähintään 0,5 litraa virtsaa päivittäin, jotta elimistö pääsee eroon aineenvaihdunnan kuona-aineista.
Hikoillessa menetetään veden lisäksi myös yhtä elimistön tärkeimmästä elektrolyyteistä eli natriumia. Ripuli, oksentelu, nesteenpoistolääkkeiden käyttö, päihteet, kahvi ja tietyt sairaudet poistavat elimistöstä myös runsaasti muita elektrolyyttejä (kalium,magnesium) Elektrolyyttien tarve nousee myös merkittävästi erilaisten dieettien, kuten ketogeenisen ruokavalion tai vajaaravitsemuksen aikana.
Nestevajeesta voi kieliä heikotus, päänsärky ja tumma virtsan väri. Virtsan tulisi olla väriltään vaalenakeltaista eikä sen tulisi haista voimakkaasti.
Janoa paremman käsityksen elimistön nestetilasta saa seuraamalla virtsaamisen tarvetta ja virtsan väriä. Jos esim. kesähelteellä tarve on pitkään poissa,on korkea aika juoda.
Paljonko vettä tulisi juoda
Nestettä tulisi juoda 2-3 lirtaa päivittäin, josta puolet ruoan ohessa ja sen siältämänä (esim. nestepitoiset kasvikset ja hedelmät) Lasten veden tarve on noin 1-1,5 litraa päivässä.
Alle tunnin mittaisessa kohtuutehoisessa liikunnassa juominen ei ole välttämätöntä jos ennen harjoitusta on juotu riittävästi. Yli 1,5h suorituksessa vettä jo tarvitaan ja osa nesteestä tulisi nauttia urheilujuomana tai vastaavana juomana jossa mukana myös sokereita ja elektrolyyttejä. Myös muutoin hikoillessa kuten saunoessa ja helteellä, nestetarve ja yleensä suolojen tarve lisääntyy. Runsas alkoholin nauttiminen lisää myös veden ja elektrolyyttinen tarvetta.
Kohtuus kuitenkin kaikessa,myös vedessä. Sitäkin voi juoda liikaa. Mutta tämä lienee harvinaisempaa ja kyse lähinnä ämpäri kaupalla määristä.
LÄHDE :
Susanna Tanni, http://www.freetox.fi
